Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Tiede ja teknologia

27.4.2026 09:03 ・ Päivitetty: 27.4.2026 09:03

Asiantuntija: Avaruuskilpailu kiihtyy – onneksi vielä kaupallisilla tavoitteilla

AFP / NASA handout
Yhdysvaltalainen Artemis-lento kiersi Kuun huhtikuun alussa onnistuneesti.

Avaruuskilpailussa on alkamassa uusi suurvaltakilpailun aika. Asiantuntijan mielestä positiivisena piirteenä on, että avaruusvarustelussa lähtökohdat ovat yhä valtaosin ei-sotilaallisia ja kaupallisia.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Viimeksi kilpailu avaruudessa oli kiivasta kylmän sodan aikana. Nyt Yhdysvaltain merkittävimmäksi kilpakumppaniksi on kuitenkin noussut Kiina Neuvostoliiton ja nykyisen Venäjän sijaan.

Toinen merkittävä ero kylmän sodan aikaan on se, että avaruuskilpailussa korostuu sotilaspuolen sijaan niin sanotusti siviilitoiminta. Tällaisesta esimerkki on hiljattain Kuun kiertänyt Artemis 2 -avaruuslento.

- Yksi tunnusmerkki on, että tällä hetkellä suurin osa on kaupallista avaruustoimintaa, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun avaruussotaopin opettaja, komentajakapteeni Juuso Liekkilä.

Liekkilän mukaan kylmän sodan aikana noin 60-70 prosenttia vuosittain laukaistuista satelliiteista oli sotilassatelliitteja ja viime vuosina noin 90 prosenttia vuosittain laukaistuista satelliiteista on ollut kaupallisia. Satelliitteja voidaan käyttää kaukokartoitukseen, tietoliikenteeseen tai satelliittipaikannukseen.

- Siinä on epäilemättä ihan tieteellisiä tavoitteita ja saadaan kehitettyä uusia teknologioita, mutta varmasti se on myös jonkin verran sitä, että saadaan näytettyä omaa osaamista ja vaikutusvaltaa, Liekkilä sanoo kilpailun siviilipuolesta.

SOTILAALLINEN JÄNNITE näkyy silti avaruudessakin. Sieltä tuetaan sotilaallista toimintaa maalla, merellä, ilmassa ja tietoverkoissa. Avaruussodankäynti tarkoittaa Liekkilän mukaan monenlaisia asioita.

- Pahimmillaan se voisi olla sitä, että esimerkiksi tuhottaisiin ohjuksilla avaruudessa olevia satelliitteja tai räjäytettäisiin avaruudessa esimerkiksi ydinaseita.

Ohjusten vaikutuksia on vaikea kontrolloida. Liekkilä sanoo, että aiemmin mainitut keinot eivät ole ensisijaisia ja niitä saatettaisiin mahdollisesti käyttää laajamittaisen konfliktin ollessa käynnissä.

- Ongelmana on kuitenkin se, että tällainen voisi aiheuttaa paljon umpimähkäistä tuhoa avaruudessa, ja voisi tuhota hyökkääjän omia satelliitteja.

Tyypillisempää avaruussodankäyntiä olisi Liekkilän mukaan vaikuttaminen avaruusjärjestelmien Maassa oleviin osiin esimerkiksi tuhoamalla niitä. Toinen tapa voi olla esimerkiksi kybervaikuttaminen, jolla yritettäisiin estää satelliittien käytettävyyttä.

Venäjä esimerkiksi pyrkii suojelemaan omia kohteitaan esimerkiksi satelliittijärjestelmiä häiritsemällä.

TOISTAISEKSI sotilastoimintaa avaruudessa säädellään varsin harvoilla konkreettisilla keinoilla. YK:n johdolla on laadittu avaruussopimuksia, joista keskeisin on avaruusyleissopimus vuodelta 1967.

Oletusarvona on, että kansainvälinen humanitaarinen oikeus eli niin sanotusti sodan oikeussäännöt pätevät myös avaruudessa.

- Yleisellä tasolla sanotaan, että avaruuden käytön tulisi olla rauhanomaista ja vapaata koko ihmiskunnalle. Hyvin vähän kuitenkaan on käytännössä määritelty, että mitä se rauhanomaisuus tarkoittaa.

Selkeästi on kielletty ydinaseiden sijoittaminen avaruuteen sekä asejärjestelmien tai joukkojen sijoittaminen muille taivaankappaleille.

- Sen perusteella hyvinkin vapaasti voidaan käyttää esimerkiksi satelliitteja sotilaalliseen tarkoitukseen. Kaikenlaisia konventionaalisia asejärjestelmiä voisi sijoittaa kiertoradalle, Liekkilä sanoo.

- Tällaisten asejärjestelmien sijoittamista avaruuteen ei ole nähty hirveän hyödyllisenä.

Teksti: STT / Milja Rämö

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU